Crocs-fanit testaa

Perheesämme asustaa 6-vuotias Crocs-fani. Tämän pienen pojan mielestä maailma muuttui hetkessä paremmaksi paikaksi elää, kun posti kuljetti paketin, jonka sisältä löytyi uudet Crocsit! 

Ensimmäinen ilta niillä käveltiin sisällä! Kengät jalassa istuttiin sohvalla ja iltapalallakin kengät vilkkuivat pöydän alta. Onneksi sänkyyn asti ne eivät päässeet tai no, miksipä ei :)

Jikolla on testattavana Kids' Crocs ColorLite Boot (children's)- kengät. Ne ovat Crocsin tuttuun tyyliin ihanan kevyet ja erityisen helpot vetää ihan itse jalkaan. Ulkoreunoilla olevat tarrat helpottavat pukemista entuudestaan, mutta meillä ainakin jalka sujahtaa kenkään ja pois helposti ilman tarraakin. Sisäpuolelta löytyy ohut ja pehmeä karvapinta. Kengissä on myös paksut pohjalliset, jotka varmasti tekevät kengistä miellyttävät jalassa ja suojaavat jonkin verran kylmältä.

Kengät ovat pitäneet jalat lämpiminä etelä-Suomen lämpötiloissa jo nyt, vaikka ovatkin varsinaisesti enemmän välikauteen tarkoitetut. 

Toisella perheemme Crocsaajalla, 14-vuotiaalla Saralla on testissä samasta kengästä junior's malli. Ulkoinen olemus on hyvin identtinen children's-mallin kanssa. Kengän sisällä oleva karvapinta on käännetty varteen karvareunukseksi ja tarrakiinnityksen tilalla on ulkosauma, joka tuo mukavan yksityiskohdan kenkien ulkoiseen olemukseen. Junior's mallia saa kokoon 38/39 asti, joka oli meidän teinille juuri sopiva. Sen verran mukavat ja teiniä miellyttävät kengät ovat, että on heidät jo viety kiertelemään yläkoulun käytäville, sekä iltamenoille kavereiden kanssa. 
Ja myönnettäköön, että kun kengät mahtuivat myös äidin jalkaan niin ne pääsivät eilen mukaan perhekerholle ja ruokakauppaankin :)

Kuumeisen 6-vuotiaan mielestä paras lääke on Netflix

Kun Jaro on sairastellut pitkin syksyä ja vuoden vaihteen, niin nyt on sitten Jikon vuoro pötköttää sohvalla ja sairastaa. Tasaisin väliajoin menee Panadolia ja Pronaxenia kuumetta alentamaan, sekä Bafucin ja Strepsils vuorotellen poskeen sulamaan ja kurkkukipua taltuttamaan. 
Onneksi 6-vuotias osaa itse kertoa mihin sattuu ja miltä milloinkin tuntuu. Ajoituskin sairastumiselle oli vallan mainio, kun lauantaina saimme vielä terveinä juhlia lasten triplasynttäreitä. Onnea Sara 14v, Jiko 6v ja Jaro 1v!

Muistan, että lapsena sairastamisessa oli paljon hyviä puolia. Isä tai äiti oli koko päivän kotona kanssani ja sain katsoa videoita mielin määrin pitkin päivää. VHS-kasetteja tietenkin :) Sain aina päättää mitä ruokaa syödään ja pienet herkut oli sallittuja, koska olinhan kipeä. Muistan kuinka valloitin aina olohuoneen sohvan. Peitto ja tyynyt omasta sängystä mukaan ja pieni rahi sohvan viereen, johon juomat ja herkut sai ihan viereen. Sitten video pöyrimään, joka hyvin usein oli (uskokaa tai älkää) Pekko Aikamiespojan poikamiesaika! Sitä tuli katsottua joskus niin paljon, että vielä kahdenkymmenen vuodenkin päästä muistan edelleen hyvin paljon repliikkejä kyseisestä elokuvasta.

Tänä päivänä saan itse olla se aikuinen, joka on kotona hoitamassa sairastavia lapsiani. Syömme juuri sitä ruokaa ja välipalaa mikä milloinkin potilaille maistuu. Istumme sohvalla vällyjen alla ja katsomme lastenohjelmia Netflixistä. Ilman sokeritonta tammikuuta me söisimme myös herkkuja ja joisimme lämmintä kaakaota ;)

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kuten aiemmin jo kirjoittelinkin, niin olemme syksystä lähtien suunnitelleet pientä pintaremonttia ja muutenkin uutta tyyliä kotimme sisustuksessa. Maaleja, tapetteja, lattiamateriaaleja, työtasoja ym. on etsitty netistä ja käyty hiplailemassa rautakaupoissa. Uskon, että nyt on suurinpiirtein suunnitelmat kasassa ja pian voi kodin pienet muutostyöt alkaa käynnistymään.

Tarkoituksena on siis muuttaa kotimme yleisilmettä uusimalla pintamateriaaleja, koriste-esineitä ja toivottavasti myös vähän huonekalujakin.

Tällä hetkellä vallitseva väritys on ruskea-valkoinen ja siitä tulisi nyt päästä eroon.

Harmaata, vähän valkoista ja mustaa, jotain graafista... Ja taivaallisia, ihania pieniä yksityiskohtia! Luulen, että avainsanat tulevaan projektiin on siinä.

Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ja tässä se kuva nyt sitten taitaa olla:)

Kuvassa sävykartat lepäävät Blingon Safari torkkupeitteellä

Nyt kun mieleiset maalisävyt on valittu niin on aika sukeltaa maalien maailmaan. Olen tutustunut ja jopa vähän perehtynytkin kotimaisten maalivalmistajien tuotteisiin ja niiden erilaisiin ominaisuuksin, joiden perusteella oikea maali pitäisi osata valita oikeaan paikkaan. Tässä asiassa kannattaa kyllä kääntyä asiantuntijoiden puoleen jos ajatuksissa on jotain muuta kuin vessan maalaaminen maalarin valkoisella. 
Näin mekin tällä kertaa teimme (vaikka maaleja on kannettu aiempina vuosina kymmeniä litroja tähänkin taloon) ja kysyimme maalivalmistajalta mitä maalia he suosittelevat juuri meidän tarpeisiimme. 
Siitä kerron lisää myöhemmin :)

Tästä se alkaa!

Lomailua Kuusamossa

Kaiken arkisen puurtamisen, valvottujen öiden, flunssan, korvatulehduksen, antibioottikuurien ym. jälkeen oli aivan taivaallinen ajatus pakata auto täyteen lapsia sekä koiria oheistarvikkeineen ja suunnata (tila-)auton keula kohti Kuusamoa! 

(Luulen, että meitä on huijattu... Picasso on kuulemma tila-auto. Pyh, sanon minä! Meillä ei ainakaan ollut yhtään ylimääräistä tilaa!! Ilman naapurin lainaamaa suksiboksia olisimme joutuneet jättämään lapset pois kyydistä!)

Onneksi kaikki kolme lasta on tottuneita automatkaajia ja 11 tuntia kestävä automatka taittui jopa luulutua vaivattomammin. 5-vuotiaalle Jikolle napattiin autoon mukaan kannettava DVD-soitin ja tabletti, joilla onnistuttiin vältämään suurin osa "Milloin ollaan perillä?"-kysymykset.

Jaro nukkui molempiin suuntiin yli puolet ajoajasta ja hereillä ollessaan vilkuili isoveljen näytöltä lastenohjelmia.

Teinikin sai matkalla nukkua pois univelkojansa ja kuunnella musiikkia ja surffailla netissä mielin määrin. 

Kahden ABC-pysähdyksen taktiikalla mentiin mennen ja tullen.

Perille päästyämme meitä odotti todellinen Talven Taikamaa! Ihanaa, kun kaikkialla oli puhtaan valkoista ja lunta riitti talven leikkeihin ja touhuihin niin lapsilla kuin eläimilläkin.

Seuraavina päivinä joukkomme sai vahvistusta lähisukulaisistamme ja mökin kolmestatoista makuupaikasta oli yksitoista täytetty.

Kaksi ensimmäistä päivää pakkanen pysyi siedettävissä lukemissa, joten ulkona riitti touhua ja hiihtoladut mökin lähiympäristössä oli kovassa käytössä. Sitten pakkasukko päätti todella pistäytyä paikalla ja nosti lukemat -25-30'. Kovasta pakkasesta huolimatta Rukan rinteisiin käytiin tutustumassa erilaisilla kokoonpanoilla välillä lasketellen ja välillä pulkkamäessä palellen.

Kuusamossa ja Rukan lähialueilla onneksi tekemistä riittää, joten käytimme paljon mm.Kuusamo Tropiikin aktiviteetteja hyväksemme. Yhtenä iltana hohtokeilausta, toisena kiipeilyä ja touhua Angry Birds Activity Parkissa ja kolmantena päivänä käynti kylpylässä pienemmällä kokoonpanolla. 
Lisäksi Jiko ja Jani pääsi molemmat ajelemaan moottorikelkoilla.

Että mökille saatiin joulutunnelmaa niin autoon oli tietenkin pakattu tärkeimpiä joulukoristeita ja -valoja, sekä tekstiilejä ja tarvikkeita ruuan valmistusta varten. 

Tonttu oli paketteja tuodessaan ilmeisesti riisunut lakin päästään hetkeksi ja pyyhkinyt hikeä otsalta kaiteeseen nojaten :)

Talveen ja varsinkin jouluun kuuluu mielestäni vahvasti kynttilät ja niiden luoma rauhallinen tunnelma. Mökillä oli aivan ihana ja todella suuri takka, jonka reunoilla oli lukuisia tuikun kokoisia koloja ja ulokkeita. I-HA-NA!

Hyvä ruoka, parempi mieli. Näin se todellakin taitaa olla! 
Mökillä meillä oli hyvin aikaa tehdä jouluruokia yhdessä ja näin ollen laatikot tehtiin itse ja kaikilla oli myös mahdollisuus saada ruokapöytään lempiherkkujansa toivomusten mukaisesti.
Perinteisten piparkakkujen ja tähtitorttujen kaverina kahvipöydässä oli tarjolla puolukka-kinuski-daim-juustokakku. NAM!