Tinttu testissä

 Ihanaa! Tinttu-paketti on saapunut ja tuotteita testattu, pesty, kännetty ja väännetty, hiplattu ja nyplätty. 

Ne on vaan edelleen niin laadukkaita ja i-ha-ni-a!

Olen tutustunut Tintun hassun hauskoihin ja hullunkurisiin lasten vaatteisiin ja hattuihin jo Jikon ollessa pienempi, (ensimmäinen kohtaamisemme taisi olla 2010 talvella), mutta jostain syystä trikoopipojen fiilistely tuli väliimme ja tiemme erkanivat. Mutta onneksi vain hetkeksi :)
Kirjoitin jo aiemmin postauksen rakkaudestani pipoihin (täällä) ja Tintun kohdalla ensimmäinen tuttavuus oli juurikin nämä veikeät fleecepipot.

Ensimmäistä kertaa meillä on nyt käytössä myös Tintun sisävaatteita ja heidän mallistostaan löysin meidän aikaisempiin vaatteisiin helposti yhdisteltäviä puuvillaisia Nomparelli-paitoja ja bodyn. 

Vaatteiden mitoituksesta sen verran, että Jaron body ja paita on molemmat kokoa 74/80cm ja paita on vielä suuri, mutta body juuri sopiva. Jikolla samainen paita on samassa koossa kuin muutkin vaatteet eli 110/116cm ja on oikein passelin kokoinen aivan pienellä kasvuvaralla.

Satumaisia vaatteita on myös meille jättiläisille ja satutaidettakin on saatavilla kotia koristamaan. Verkkokaupasta vaatteiden lisäksi löydät mm. kortit, korut, julisteet, sisustustarrat ja ehdottomasti omaan suosiooni nousseet kahvimukit.

Vaan onpa saatavilla myös satukirja nimeltä Keijun Taikapöly. Kirja on kuvitettu uskomattoman taitavasti ja jokaisesta kuvasta löytyy uusia pieniä erikoisia yksityiskohtia ja ihanuuksia, ihan jokaisella lukukerralla.

 Kaiken tämän ihanuuden ja satumaisuuden takana on Petronella Grahn, suomalainen satu- ja kuvataiteilija. Hänen suunnittelemiensa lastenvaatteiden ja hattujen mallistot on ollut myynnissä Tinttu.comin kautta vuodesta 1999 ja 2014 alusta Taikalinnan kautta.

Psssst... Taikalinnassa on käynnissä Huima Varastontyhjennys ja alennukset ovat jopa -70% ja osa tuotteista on myynnisä tasahinnoin 5€ ja 10€.

Klikkaa itsesi ostoksille tästä!

Olaf SoftPal- valokaveri

Meidän taloon astui tänään uusi kaveri nimeltä Olaf. Olaf on tuttu Disneyn Frozen- elokuvasta ja hänen tehtävänään on auttaa meidän 6-vuotiasta nukahtamaan omaan sänkyyn iltasadun jälkeen.

Oma sänky omassa huoneessa on ollut tuttu juttu jo muutaman vuoden, mutta yksin jääminen huoneeseen iltasadun jälkeen tuottaa nyt pahaa mieltä. 

Tähän asti olemme sinnikkäästi olleet vuorotellen istumassa tai pötköttelemässä lapsen vieressä ja odoteltu unta yhdessä. Tilannehan ei ole mikään suuri ongelma, vaan ennemminkin itsekäs toive omasta ajasta, jolloin kaikki kolme lasta olisivat samaan aikaan untenmailla.

Kun kuulin Philipsin SoftPaleista ajattelin, että voisimme kokeilla jos Olaf toimisi meillä nukutusapulaisena. 

Ja toimi! Ensin luettiin iltasatu, sitten paijaukset ja halit. Tähän väliin vähän pahaa mieltä. Seuraavaksi käyttöön Olaf! Kallistamalla hahmoon syttyy valo, joka palaa viisi minuuttia, jonka jälkeen sammuu itsestään. 

Ensimmäisen viisiminuuttisen istuin yläkerran sohvalla. Seuraavalla viisiminuuttisella tehtiin sopimus, jolla sain siirtyä alakertaan. Välissä yksi kipaisu yläkertaan ja kolmas viisiminuuttinen käyntiin. Se oli myös viimeinen. Huomenna kokeillaan uudestaan!

SoftPal on pehmeä kaveri, joka kulkee helposti mukana leikistä toiseen ja päivän päätteeksi se sujahtaa unikaveriksi peiton alle. 

SoftPal-hahmoja on seitsemän ja koot vaihtelevat 12-16 cm:n välillä.

SoftPal toimii myös taskulamppuna kun lapsi yöllä suunnistaa vessaan tai vanhempien sänkyyn jatkamaan unia.

SoftPal-valokaverin valonlähde on LED-valo, joka syttyy ja sammuu kun hahmoa kallistaa. Toimiakseen valokaveri tarvitsee 2 x AAA-pariston.

Olaf ja muut SoftPal-kaverit löytyy täältä.

Varsin sympaattinen valokaveri!

Uusi paras ystäväni Kärcher WV 5 Plus

On ihanaa kun kevät tulee sulattamaan lumet, lämmittämään päiviämme ja herättämään luonnon talvihorroksesta, mutta... Nuo pirulliset, keväiset auringon säteet paljastamassa likaiset ikkunat ovatkin sitten jo aivan toinen juttu!

Päätin jo viime keväänä kun ikkunan pesu oli aiheellinen, että tarvitsen ehdottomasti ikkunapesurin. Jostain syystä pesuri jäi aina ostamatta ja pesin ikkunoita pienissä erissä pitkin kevättä. Ja taisipa muutama ikkuna jäädä pesemättäkin :)

Tänä keväänä pesen kaikki ikkunat. Ehkä kahdesti. 

Ikkunapesureita löytyy markkinoilta nykypäivänä useita merkkejä eri valmistajilta ja hintaluokista. Paria merkkiä pääset vertailemaan esimerkiksi täältä. Oma valintani oli kuitenkin tuttu ja turvallinen Kärcher. 

Pesurin mukana tuli suihkupullosetti, jossa on 2 mikrokuitupyyhintä sekä pesuainepullo. Tilasin itse vielä toisen mikrokuitupyyhin-paketin lisäksi, että saan vaihdella pyyhkimiä tarvittaessa useamminkin. Luulen, että niitä menee kun pääsen ikkunoita tosissani pesemään.

Meillä on nyt kokoperhe saanut testata tätä uutta ja ihmeellistä laitetta, joka lupaa puhdasta jälkeä sileille pinnoille ilman raitoja ja viiruja. Testikohteita meillä on ollut ikkunoiden sisäpinnat, peilit, lasikaiteet, saunan ovi, lasinen ruokapöytä ja jopa suihkuhuoneen kaakelit. 

Ja näin se toimii! Ensin sumutellaan pesuainetta sumutinpullosta pestävälle pinnalle, seuraavaksi pestään pinta mikrokuitupyyhkimellä ja sitten onkin itse sankarin vuoro tehdä työnsä. Napsautetaan virta päälle, liu'utetaan suulaketta hitaasti kuivattavaa pintaa pitkin ja TSÄDÄM!, puhdasta tulee. 6-vuotias Jiko pesee peilejä ja ikkunoita ilman ainuttakaan raitaa. Suosittelen siis :)

Siellä hän nyt on. Uusi paras ystäväni Kärcher WV 5 Plus. 

Maalari maalasi taloa... osa 2

 Ihana ruskea, vanhahtava ja lämmin tyyli kodissamme väistyy pikkuhiljaa harmaan, modernimman ja yksinkertaisemman sisustuksen tieltä. Tällä hetkellä kaappien hyllyt pursuaa tavaroita, jotka odottavat pääsyään uusiin koteihin ja muutamia tavaroita vielä pyörittelen paikasta toiseen ja pohdiskelen niiden lopullista sijoituspaikkaa. Joistain tavaroista on vaan todella vaikeaa luopua!

 Näissä "kodin pienissä muutostöissä" itselleni haastavinta on elää värien, tavaroiden, huonekalujen... yleisesti kaikkien asioiden kanssa, jotka eivät tavalla tai toisella sovi yhteen keskenään. Painajaismaista, eikö ;)

Aikaisemmassa postauksessani kerroin tummemmasta harmaan sävystä, jolla maalattiin kaikki kotimme rapatut seinäpinnat. Nyt vuorossa on vaaleampi harmaan sävy, jolla maalataan sileät seinäpinnat ylä- ja alakerrassa. Tummempi harmaa on Tikkurilan värikartasta sävy M499 ja vaaleammpi Teknoksen värikartasta sävy NCS S 4000-N. 

Alakerran maalausprojekti alkaakin jo olla loppusuoralla, joten seuraavaksi on aika irroitella tapetti olohuoneen seinältä ja laittaa uusi tilalle.

Nyt alamme lähetymään vaihetta, joka on kaikkein lähimpänä sydäntäni. Nimittäin sisustaminen ja suunnittelu! Nettisurffailen verkkokaupoissa, sekä selailen sisustuslehtiä ja mainoslehtisiä. Etsin erilaisia tekstiilejä, tavaroita, huonekaluja, vinkkejä, ajatuksia, kaikkea ihanaa mitä haluaisin omaan kotiini.
Kerron varmasti kun olen jotain ihanaa löytänyt!

Maalari maalasi taloa... osa 1

No niin! Yhteistyö Fintex-Tetrakem Oy:n kanssa saatiin käynnistettyä ja maalit saapuivat pari viikkoa sitten. Sen jälkeen täällä on kovasti yritetty aikatauluttaa elämää niin, että maalaus onnistuisi ilman suurempia ihmis- ja materiaalivahinkoja. Kodin pienet muutostyöt eivät aina suju suunnitelmien mukaan jos touhussa on mukana 3 lasta ja 2 koiraa. 

Aloitimme maalaustyöt olohuoneen 5,5m korkeasta seinästä. Tähän hommaan rakennustelineet olivat todella oiva apu. Sitten muutama kymmenen metriä maalarinteippiä kattolistoihin ja lasitiilien ympärille, sekä pistorasioiden ja valokatkaisijoiden irroittelua. Lattian suojaukseen käytimme sanomalehteä, mutta tästä emme ottaneet suurta stressiä, koska myös lattia on kokemassa päivityksen kevään aikana.

Seinän vanha maali oli sävyltään vaalean ruskea ja kiiltoaste täyshimmeä. Seinä on rapattu ja siinä on 4mm:n kivipiirto.

Koko kotimme tulee kokemaan muodon muutoksen värisävyjen osalta ja seinämaalien sävyjä valittiin kaksi. Tummempi sävy on grafiitin harmaa, jolla on nyt maalattu kaikki kotimme rapatut seinäpinnat. Sileät seinäpinnat maalataan vaaleammalla sävyllä ja tapetti olohuoneessa, sekä yläkerrassa vaihtuu uuteen tyyliin sopivammaksi.

 Seinässä ei ollut tarvetta paikkailla minkäänlaisia kolhuja, joten kevyen pölyjen pyyhinnän jälkeen pinta oli valmis maalattavaksi. Maalikerroksia maalattiin kaksi ja käytimme maalaamisessa telaa, sekä reunojen maalaamisessa apuna oli lisäksi pensseli.

 Maalivalmistajan valinnassa meillä oli kriteerinä kotimainen yritys, joka huomioi toiminnassaan vastuullisesti myös ympäristöasiat. Itse tuotteen valinassa meille tärkeää oli erinomainen kulutuksen- ja pesunkestävyys, sekä mahdollisimman myrkytön tuote, joka soveltuu lapsiperheeseen käytettäväksi.

Kiiltoasteen muutos edellisestä täyshimmeästä puolihimmeään on todella huomattavissa.

Meidän valintamme oli Fintex 20 puolihimmeä sisämaali, jonka päästöluokka on M1. Lisää tietoa meidän valitsemasta tuotteesta, sekä Fintexin koko valikoimasta löydät osoitteesta fintex.fi

Kuva lainattu Fintexin nettisivuilta.

Reima ss15: Jaro ja Reima Again-välikausihaalari

Viime syksynä olin mukana Minityylin lukijaillassa Reimalla ihastelemassa ja tunnustelemassa kevät/kesä 2015 mallistoa ja kuulemassa heidän sen hetken uutuuksista. Jo silloin rakastuin suunnattomasti raikkaan siniseen välikausihaalariin, jossa on herkullinen farkkukuosi. Varsin suuri onnenkantamoinen sitten sattuikin meidän kohdallemme ja saimme kyseisen haalarin mallinäytteen Jarolle testattavaksi.

Haalarin pintamateriaali on vettä ja likaa hylkivä, sekä erittäin hyvin kulutusta kestävä. Hupun saa irti helposti neppareiden ansiosta ja jalkalenksut  ovat säädettävät, sekä irroitettavat.

Lahkeensuissa kuminauha on vain takaosassa, joka tuo hauskan pienen muutoksen perinteiseen lahkeen rypytykseen.

 Haalarissa on verkkovuori ja edessä suuret taskut. Valkoiset pienet yksityiskohdat lisäävät raikkautta, mutta pitävät haalarin silti neutraalin ja yksinkertaisen oloisena. I Like It.

Päässä Jarolla on Tutta Sitrus pipo ja jalassa isoveljetä perityt Reinot.

Hupsis! Puvun takaosassa on heijastin.

 Aivan ihana myös kauppahaalarina! 

Täytyy siis käydä jatkossa vielä vähän enemmän kaupoilla :)

Crocs-fanit testaa

Perheesämme asustaa 6-vuotias Crocs-fani. Tämän pienen pojan mielestä maailma muuttui hetkessä paremmaksi paikaksi elää, kun posti kuljetti paketin, jonka sisältä löytyi uudet Crocsit! 

Ensimmäinen ilta niillä käveltiin sisällä! Kengät jalassa istuttiin sohvalla ja iltapalallakin kengät vilkkuivat pöydän alta. Onneksi sänkyyn asti ne eivät päässeet tai no, miksipä ei :)

Jikolla on testattavana Kids' Crocs ColorLite Boot (children's)- kengät. Ne ovat Crocsin tuttuun tyyliin ihanan kevyet ja erityisen helpot vetää ihan itse jalkaan. Ulkoreunoilla olevat tarrat helpottavat pukemista entuudestaan, mutta meillä ainakin jalka sujahtaa kenkään ja pois helposti ilman tarraakin. Sisäpuolelta löytyy ohut ja pehmeä karvapinta. Kengissä on myös paksut pohjalliset, jotka varmasti tekevät kengistä miellyttävät jalassa ja suojaavat jonkin verran kylmältä.

Kengät ovat pitäneet jalat lämpiminä etelä-Suomen lämpötiloissa jo nyt, vaikka ovatkin varsinaisesti enemmän välikauteen tarkoitetut. 

Toisella perheemme Crocsaajalla, 14-vuotiaalla Saralla on testissä samasta kengästä junior's malli. Ulkoinen olemus on hyvin identtinen children's-mallin kanssa. Kengän sisällä oleva karvapinta on käännetty varteen karvareunukseksi ja tarrakiinnityksen tilalla on ulkosauma, joka tuo mukavan yksityiskohdan kenkien ulkoiseen olemukseen. Junior's mallia saa kokoon 38/39 asti, joka oli meidän teinille juuri sopiva. Sen verran mukavat ja teiniä miellyttävät kengät ovat, että on heidät jo viety kiertelemään yläkoulun käytäville, sekä iltamenoille kavereiden kanssa. 
Ja myönnettäköön, että kun kengät mahtuivat myös äidin jalkaan niin ne pääsivät eilen mukaan perhekerholle ja ruokakauppaankin :)

Kuumeisen 6-vuotiaan mielestä paras lääke on Netflix

Kun Jaro on sairastellut pitkin syksyä ja vuoden vaihteen, niin nyt on sitten Jikon vuoro pötköttää sohvalla ja sairastaa. Tasaisin väliajoin menee Panadolia ja Pronaxenia kuumetta alentamaan, sekä Bafucin ja Strepsils vuorotellen poskeen sulamaan ja kurkkukipua taltuttamaan. 
Onneksi 6-vuotias osaa itse kertoa mihin sattuu ja miltä milloinkin tuntuu. Ajoituskin sairastumiselle oli vallan mainio, kun lauantaina saimme vielä terveinä juhlia lasten triplasynttäreitä. Onnea Sara 14v, Jiko 6v ja Jaro 1v!

Muistan, että lapsena sairastamisessa oli paljon hyviä puolia. Isä tai äiti oli koko päivän kotona kanssani ja sain katsoa videoita mielin määrin pitkin päivää. VHS-kasetteja tietenkin :) Sain aina päättää mitä ruokaa syödään ja pienet herkut oli sallittuja, koska olinhan kipeä. Muistan kuinka valloitin aina olohuoneen sohvan. Peitto ja tyynyt omasta sängystä mukaan ja pieni rahi sohvan viereen, johon juomat ja herkut sai ihan viereen. Sitten video pöyrimään, joka hyvin usein oli (uskokaa tai älkää) Pekko Aikamiespojan poikamiesaika! Sitä tuli katsottua joskus niin paljon, että vielä kahdenkymmenen vuodenkin päästä muistan edelleen hyvin paljon repliikkejä kyseisestä elokuvasta.

Tänä päivänä saan itse olla se aikuinen, joka on kotona hoitamassa sairastavia lapsiani. Syömme juuri sitä ruokaa ja välipalaa mikä milloinkin potilaille maistuu. Istumme sohvalla vällyjen alla ja katsomme lastenohjelmia Netflixistä. Ilman sokeritonta tammikuuta me söisimme myös herkkuja ja joisimme lämmintä kaakaota ;)

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kuten aiemmin jo kirjoittelinkin, niin olemme syksystä lähtien suunnitelleet pientä pintaremonttia ja muutenkin uutta tyyliä kotimme sisustuksessa. Maaleja, tapetteja, lattiamateriaaleja, työtasoja ym. on etsitty netistä ja käyty hiplailemassa rautakaupoissa. Uskon, että nyt on suurinpiirtein suunnitelmat kasassa ja pian voi kodin pienet muutostyöt alkaa käynnistymään.

Tarkoituksena on siis muuttaa kotimme yleisilmettä uusimalla pintamateriaaleja, koriste-esineitä ja toivottavasti myös vähän huonekalujakin.

Tällä hetkellä vallitseva väritys on ruskea-valkoinen ja siitä tulisi nyt päästä eroon.

Harmaata, vähän valkoista ja mustaa, jotain graafista... Ja taivaallisia, ihania pieniä yksityiskohtia! Luulen, että avainsanat tulevaan projektiin on siinä.

Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ja tässä se kuva nyt sitten taitaa olla:)

Kuvassa sävykartat lepäävät Blingon Safari torkkupeitteellä

Nyt kun mieleiset maalisävyt on valittu niin on aika sukeltaa maalien maailmaan. Olen tutustunut ja jopa vähän perehtynytkin kotimaisten maalivalmistajien tuotteisiin ja niiden erilaisiin ominaisuuksin, joiden perusteella oikea maali pitäisi osata valita oikeaan paikkaan. Tässä asiassa kannattaa kyllä kääntyä asiantuntijoiden puoleen jos ajatuksissa on jotain muuta kuin vessan maalaaminen maalarin valkoisella. 
Näin mekin tällä kertaa teimme (vaikka maaleja on kannettu aiempina vuosina kymmeniä litroja tähänkin taloon) ja kysyimme maalivalmistajalta mitä maalia he suosittelevat juuri meidän tarpeisiimme. 
Siitä kerron lisää myöhemmin :)

Tästä se alkaa!

Lomailua Kuusamossa

Kaiken arkisen puurtamisen, valvottujen öiden, flunssan, korvatulehduksen, antibioottikuurien ym. jälkeen oli aivan taivaallinen ajatus pakata auto täyteen lapsia sekä koiria oheistarvikkeineen ja suunnata (tila-)auton keula kohti Kuusamoa! 

(Luulen, että meitä on huijattu... Picasso on kuulemma tila-auto. Pyh, sanon minä! Meillä ei ainakaan ollut yhtään ylimääräistä tilaa!! Ilman naapurin lainaamaa suksiboksia olisimme joutuneet jättämään lapset pois kyydistä!)

Onneksi kaikki kolme lasta on tottuneita automatkaajia ja 11 tuntia kestävä automatka taittui jopa luulutua vaivattomammin. 5-vuotiaalle Jikolle napattiin autoon mukaan kannettava DVD-soitin ja tabletti, joilla onnistuttiin vältämään suurin osa "Milloin ollaan perillä?"-kysymykset.

Jaro nukkui molempiin suuntiin yli puolet ajoajasta ja hereillä ollessaan vilkuili isoveljen näytöltä lastenohjelmia.

Teinikin sai matkalla nukkua pois univelkojansa ja kuunnella musiikkia ja surffailla netissä mielin määrin. 

Kahden ABC-pysähdyksen taktiikalla mentiin mennen ja tullen.

Perille päästyämme meitä odotti todellinen Talven Taikamaa! Ihanaa, kun kaikkialla oli puhtaan valkoista ja lunta riitti talven leikkeihin ja touhuihin niin lapsilla kuin eläimilläkin.

Seuraavina päivinä joukkomme sai vahvistusta lähisukulaisistamme ja mökin kolmestatoista makuupaikasta oli yksitoista täytetty.

Kaksi ensimmäistä päivää pakkanen pysyi siedettävissä lukemissa, joten ulkona riitti touhua ja hiihtoladut mökin lähiympäristössä oli kovassa käytössä. Sitten pakkasukko päätti todella pistäytyä paikalla ja nosti lukemat -25-30'. Kovasta pakkasesta huolimatta Rukan rinteisiin käytiin tutustumassa erilaisilla kokoonpanoilla välillä lasketellen ja välillä pulkkamäessä palellen.

Kuusamossa ja Rukan lähialueilla onneksi tekemistä riittää, joten käytimme paljon mm.Kuusamo Tropiikin aktiviteetteja hyväksemme. Yhtenä iltana hohtokeilausta, toisena kiipeilyä ja touhua Angry Birds Activity Parkissa ja kolmantena päivänä käynti kylpylässä pienemmällä kokoonpanolla. 
Lisäksi Jiko ja Jani pääsi molemmat ajelemaan moottorikelkoilla.

Että mökille saatiin joulutunnelmaa niin autoon oli tietenkin pakattu tärkeimpiä joulukoristeita ja -valoja, sekä tekstiilejä ja tarvikkeita ruuan valmistusta varten. 

Tonttu oli paketteja tuodessaan ilmeisesti riisunut lakin päästään hetkeksi ja pyyhkinyt hikeä otsalta kaiteeseen nojaten :)

Talveen ja varsinkin jouluun kuuluu mielestäni vahvasti kynttilät ja niiden luoma rauhallinen tunnelma. Mökillä oli aivan ihana ja todella suuri takka, jonka reunoilla oli lukuisia tuikun kokoisia koloja ja ulokkeita. I-HA-NA!

Hyvä ruoka, parempi mieli. Näin se todellakin taitaa olla! 
Mökillä meillä oli hyvin aikaa tehdä jouluruokia yhdessä ja näin ollen laatikot tehtiin itse ja kaikilla oli myös mahdollisuus saada ruokapöytään lempiherkkujansa toivomusten mukaisesti.
Perinteisten piparkakkujen ja tähtitorttujen kaverina kahvipöydässä oli tarjolla puolukka-kinuski-daim-juustokakku. NAM!