Ensiaskelia

Perheessämme on eletty jänniä hetkiä viime viikot. 

Olemme päivittäin katselleet ihailevasti ja hengitystä pidätellen pientä miestämme ja huudelleet vuorotellen toisiamme paikalle katsomaan tuota horjuvaa tasapainoilijaa.

Ja sitten se vain tapahtui!

Pienet jalat alkoivat yllättäen sipsuttamaan toinen toisensa edelle ja kohta askelia tulikin jo neljä peräjälkeen. 

Näitä pieniä sipsutuksia täällä nyt sitten hämästellään ja kummastellaan koko perheen voimin.

Hämillään tästä uudesta taidosta on selvästi myös pieni mies itsekkin!

Pääasiassa Jaro vielä kulkee tukea vasten kävellen ja leikkii paljon olohuoneen pöydän äärellä. 

Kuinka onkaan iskä osannut tehdä pöydän kuin mittatilaustyönä leikkiä varten :)

Kaikkea mahdollista (ja joskus mahdotontakin) vasten on päästävä seisomaan tai muuten tulee kiukku!

Se, että pikkuveli liikkuu salamana paikasta toiseen häiriköimään leikkejä on 5-vuotiaalle joskus kova pala. 

Upeaan rivistöön järjestetyt pikkuautot olohuoneen pöydällä on vain haikea muisto entisestä, sillä nykyään alle 80 senttinen terroristi on paikalla nanosekunneissa kun järjestely alkaa. Myös pleikkariohjan olisi terroristin mieleen ja siitä sekä tv:n kauko-ohjaimesta käydään usein ne kovimmat taistot.

Ja kuten alla oleva kuva kertoo, vauhti on mahdoton kun jostain saa kiinni. Tässä tapauksessa käsissä on pleikka-ohjaimen latauspiuha, jota kamera ei edes kerennyt nappaamaan kuvaan mukaan.